Vainola liikkuu kirjallisuuden eri alueilla ja rikkoo kepeästi viihteen ja taiteen raja-aitoja. Tapahtumapaikkana on jyhkeä jugendkartano Vainola. Kertojaminä saapuu synkkään sukulinnaan nuorena kartanonrouvana. Varsin pian hän joutuu huomaamaan, että avioliitto on vain kulissia ja että kartano kätkee ullakolleen ja kellareihinsa synkkiä salaisuuksia ja tuoreen avioliiton taivaalla väijyy monenlaisia uhkia.

Romaani liikkuu reaaliajassa, eikä nuori kartanonrouva ole mikään muinaisaikainen sankaritar, vaan nykyaikainen maailmannainen, joka on matkustellut ja lukenut paljon. Hän valmistelee väitöskirjaa Jean Rhysistä. Rhysin lisäksi romaanin taustalla ovat, mainittuina tai mainitsemattomina, Daphne du Maurierin Rebekka ja Susan Hillin Rebekan varjo, Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaani ja D.H.Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Koska romaani on päiväkirjamuotoinen, lukija joutuu luottamaan kertojan näennäisen uskottavaan kerrontaan. Vähitellen lukijan luottamus alkaa kuitenkin horjua eikä hän lopulta ole varma, kuka huijaa ketäkin: kartanon isäntä vaimoaan, vaimo itseään, kertoja lukijaa vai Alasalmi kaikkia.

Alasalmen kuvia kumartamattomaan kirjailijankuvaan kuuluu hilpeä leikki kirjallisuuden tyylien, lajien ja kerrostumien kanssa. Tuloksena on moni-kerroksinen, kielellisesti luistava romaani, jonka voi lukea melodraamana, kauhukertomuksena, psykoanalyysin parodiana, postmodernina leikkinä tai kertojaproblematiikan kokeiluna.

 

Gummerus Kustannus, tammikuu 1996
ISBN 951-20-4991-0