"...parhaita koskaan lukemiani historiallisia romaaneja. Se on myös hyvin, hyvin
tärkeä romaani."
Kirsin kirjanurkka -blogi 15.10.2024

”Tarina seuraa vuoroon Matthiasta, vuoroon Christinaa, ja hyvin Alasalmi saa punottua siihen paitsi 1700-luvun Pohjanmaan rannikkokaupunkien elämää, myös ajatonta pakolaisuutta: kiireessä lähtemistä, kodin jättämistä ja turvattomana ajelehtimista, nälkää ja kulkutauteja myöten.

Kuin väkivallan vastapainona tarinassa on runsaasti taitavaa luonnonkuvausta:
saarten valkea hiekka pöllyää ja Perämeren aava huikaisee nääntyneetkin soutajat.”
Helsingin Sanomat, Suvi Ahola 6.12.2024

"1700-luvun Oulussakin käydään, varoittamassa Christinan siskoja. Kaikki tämä tuodaan eteemme historiallisen kirjoittajan korkealla pieteetillä.
Myös sanankäyttäjänä ja tunnelmanluojana Alasalmi on todella laadukas ja ilmeikäs tekstitaituri."
Kaleva, Pekka Tuomikoski 18.12.2024

”Tuntuu vähän väärältä sanoa, mutta nautin tämän kirjan lukemisesta paljon. Tarinan jännite kasvaa kuin varkain ja tapahtumat etenevät niin koukuttavassa rytmissä, ettei kirjaa olisi malttanut laskea käsistä ollenkaan. ”
Kirjojen keskellä -blogi 11.9.2024

”Alasalmi on verevä kertoja, ja se toimii myös sota- ja väkivalta-aiheissa:
todentuntuista, yksityiskohtaista, tehokasta.”
Tuijata. Kulttuuripohdintoja-blogi 11.11.2024

Meren ja veren liitto

Syyskuussa 1714 suuri joukko Pohjois-Pohjanmaan rannikkopitäjien asukkaita pakenee venäläissotilaiden pelossa Hailuotoon. Heidän on tarkoitus jatkaa pakoaan Ruotsin puolelle, mutta 200 sotilasta ehtii rantautua saareen sitä ennen.

Meren ja veren liitto on kertomus Christinasta, jolla on sammumaton taistelutahto, sekä isostavihasta, jota vastassa ovat usko, toivo ja rakkaus. Haukiputaalla syntynyt Alasalmi kirjoittaa romaanissa synnyinseutunsa kipeästä historiasta. Tutkiessaan tapahtumapaikkoja Hailuodossa Alasalmi törmäsi tietoihin esi-isästään ja alkoi tuntea romaanin aiheeseen kohtalonomaista johdatusta.

”Suomen sotahistorian suurimman siviilien massamurhan aikana kaksisataa venäläistä sotilasta surmasi arviolta kahdeksansataa aseetonta pakolaista ja Hailuodon asukasta yhden vuorokauden aikana. Tämän romaanin tapahtumat ovat vain kalpea aavistus siitä kaikesta, mitä suomalaiset joutuivat isonvihan aikaan kokemaan.”